Kohtaus teatteriesityksestä, jossa kaksi näyttelijää on keskellä dramaattista tilannetta. Vasemmalla seisova henkilö, mintunvihreässä takissa ja vaaleassa mekossa, kumartuu kohti pöytää, jolla on maljakko kuihtuneita kukkia. Oikealla istuva henkilö, violetissa asussa ja vaaleassa turkiskauluksessa, osoittaa kukkamaljakkoa päättävästi. Taustalla näkyy suuri näyttö, jossa on vaaleansininen, käsin piirretty kuvio ja tyylitelty sana 'KRASCH'. Kolmas henkilö näkyy epätarkasti taustalla istumassa työpöydän ääressä kansioiden ja toimistotarvikkeiden keskellä.

Markkinointi ja viestintä

Luovaa saavutettavuutta voidaan käyttää myös markkinoinnin ja viestinnän tukena. Näin esitykset tavoittavat laajemman yleisön ja eri ryhmät voivat kokea itsensä tervetulleiksi esityksiin. 

Luovaa saavutettavuutta voi käyttää kaikissa viestinnän muodoissa, kuten:

  • Verkkosivuilla
  • Sosiaalisessa mediassa
  • Painetuissa materiaaleissa
  • Lehdistötiedotteissa ja -tilaisuuksissa
  • Teasereissa ja trailereissa
  • Käsiohjelmissa
  • Teatterin aulassa ja yleisöä vastaanotettaessa
  • Kun kerrotaan saavutettavuudesta

Livsfarligt på allvar! -esityksen markkinointi

Svenska Teatern ja DuvTeatern kehittivät yhdessä esityksen Livsfarligt på allvar! markkinointia ja viestintää. Tämä tehtiin yhteistyössä saavutettavuuskonsulttien ja viiteryhmien asiantuntijoiden kanssa.

Tavoitteena oli toisaalta tehdä jo olemassa olevista markkinointikeinoista saavutettavampia ja toisaalta luoda täysin uusia luovia ratkaisuja erityisesti sokeille ja kuuroille/viittomakielisille katsojille.

Sama tieto eri muodoissa

Esityksestä kerrottiin ensisijaisesti teatterin nettisivuilla, joilla Livsfarligt på allvar! -esityksellä oli omat sivunsa sekä suomeksi että ruotsiksi. Sivujen alussa kerrottiin, millä kielillä ja muodoissa tieto on sivuilla saatavilla. Tämä on tärkeää, jotta sivujen käyttäjä tietää heti, mitä sivuilta hakea.

Sivuilla esiteltiin esityksen sisältö, esitysajat ja työryhmä. Sama tieto oli saatavilla paitsi tekstinä myös äänitiedostona ja viittomakielisenä videona. Lisäksi saatavilla oli selkokielinen versio sekä ruotsiksi että suomeksi.

Viittomakieliset videot

Nettisivuille tuotettiin kaksi videota: yksi suomenruotsalaisella viittomakielellä ja yksi suomalaisella viittomakielellä. Videoissa kerrottiin esityksen sisällöstä, saavutettavuudesta, esitysajoista ja lipunostosta. 

Selkokieliset nettisivut

Nettisivuilla esityksen juonesta ja tekijätiedoista kerrottiin myös selkosuomeksi ja -ruotsiksi.

Äänitallenne nettisivuilla

Svenska Teatern lisäsi verkkosivuille uuden mediasoittimen äänitallenteiden toistamiseksi. Tallenne tehtiin teatterin omassa studiossa ja sen luki ruotsiksi ja suomeksi yksi teatterin näyttelijöistä. Äänitallenne sisälsi nettisivujen sisältöä vastaavat tiedot.

Jälkikäteen saadun palautteen mukaan, erilliset äänitallenteet nettisivuilla eivät ole välttämättömiä, sillä näkövammaisille on tuttua käyttää ruudunlukijoita, jotka lukevat kaiken verkkosivuilla olevan tiedon.

Kuvat alt-teksteillä

Kaikki verkkosivujen kuvat sisälsivät alt-tekstit, eli kuvien kuvaukset, jotka ruudunlukija voi lukea. Myös sosiaalisessa mediassa julkaistut kuviin sisällytettiin alt-tekstit.

Videolla Svenska Teaternin markkinointikoordinaattori Ellen Ödahl-Grönroos ja graafinen suunnittelija Christian Aarnio kertovat esityksen markkinoinnista ja viestinnästä:


Saavutettava lehdistötilaisuus

Esityksen lehdistötiedote lähetettiin sekä tekstinä että äänitiedostona. Vaikka oli epävarmaa tarvitsiko toimituksen henkilökunta äänitiedostoja, toivottiin niiden herättävän kiinnostusta esityksen erityisyyttä kohtaan ja toimivan esimerkkinä saavutettavasta viestinnästä. Lisäksi toivottiin, että äänitallenteen ansiosta esimerkiksi näkövammaisten järjestöille välittyisi viesti, että teatteri todella haluaa tavoittaa myös muita kuin perinteisen teatteriyleisön.

Livsfarligt på allvar! -esitykselle järjestettiin myös oma lehdistötilaisuus Svenska Teaternissa. Tilaisuus suunniteltiin saavutettavaksi sokeille katsojille, kuuroille/viittomakielisille katsojille sekä henkilöille, jotka hyötyvät selkeästä viestinnästä. Myös kyseisten ryhmien edustajat ja järjestöt kutsuttiin mukaan.

Tilaisuus tulkattiin sekä suomalaiselle että suomenruotsalaiselle viittomakielelle, ja tilaisuuden käsikirjoitus sisälsi kuvailutulkkausta. Tilaisuus toimi harjoituksena sekä teatterille että medialle siitä, mitä useiden saavutettavuusnäkökulmien huomioiminen vaatii. Esimerkiksi tilaisuuteen saapuneita TV-kameroita ohjeistettiin kuvaamaan myös viittomakielen tulkkeja ja viittomakielistä näyttelijä, jotta viittomakielinen yleisö voisi seurata lähetystä omalla kielellään.

Tilaisuus keräsi osallistujia lehdistöstä, televisiosta, radiosta ja järjestöistä, ja siitä tuli toivotunlainen kohtaamispaikka saavutettavuudesta ja saavutettavasta viestinnästä kiinnostuneille.

Käsiohjelma pistekirjoituksella

On tavallista, että käsiohjelmia tehdään nykyään usein vain verkkoon, eikä lainkaan painettuna. Digitaalinen formaatti mahdollistaakin hyvin esimerkiksi viittomakielisen sisällön sisällyttämisen osaksi tiedottamista.

Livsfarligt på allvar! -esitykselle tehtiin kuitenkin painettu käsiohjelma, joka huomioi myös sokeat katsojat: viimeisillä sivuilla oli pistekirjoituksella kirjoitettu käsiohjelman tiivistelmä.

Käsiohjelmasta olisi voinut olla kokonaan erillinen pistekirjoituksella tehty versio, mutta sisällyttämällä pistekirjoitus osaksi samaa käsiohjelmaa näkevät lukijat huomasivat, että esitys oli suunnattu myös näkövammaisille katsojille. 

Svenska Teaternin markkinointikoordinaattori Ellen Ödahl-Grönroos ja graafikko Christian Aarnio ovat todenneet, etteivät osanneet käsiohjelmaa tehdessään huomioida sitä, että pistekirjoitus ei voi olla kaksipuoleista, vaan se painautuu läpi sivun toiselle puolelle saakka. Käsiohjelmassa toisen pistekirjoitussivun taustalla oli kuvia ja näin ollen pistekirjoitus näkyi myös kuvissa. Luovan saavutettavuuden kannalta tämä oli onnellinen sattuma: kuvat näkevät katsojat näkivät pistekirjoituksen nurjan puolen kuviin painautuneena. Tämä yhtälö oli symbolinen osoitus esityksen saavutettavuuden lomittuneisuudesta.

Videolla Ödahl-Grönroos ja Aarnio kertovat viiteryhmien kuulemisen tärkeydestä:


Teaseri esityksen hengessä

Esitykselle tehtiin oma teaseri (noin minuutin mittainen mainosvideo), joka esitteli esityksen maailmaa sekä tietoja esityksestä. Toisin kuin perinteisissä teasereissa, tähän teaseriin haluttiin sisällyttää myös esityksen luovaa saavutettavuutta ja kerrontatyyliä.

Teaseri sijoittui esityksen maailmaan: kaksi etsivää kuulustelee asemavahtia murhasta, joka on tapahtumassa Svenska Teaternin näyttämöllä. Toinen etsivistä on viittomakielinen, toinen puhuu ruotsia. Molemmat välittävät saman tiedon hahmojen repliikkien avulla. Näin teaseri oli saavutettava sekä kuuleville että kuuroille/viittomakielisille katsojille.

Käsikirjoitus oli kirjoitettu selkokielellä ja video oli tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Tekstiin oli lisäksi sisäänkirjoitettu kuvailevia elementtejä kuten repiikki “Minä ja minun viittomakielinen kollegani tulemme heti”, jotta video oli saavutettava myös sokeille katsojille. 

Videon käsikirjoitti ja ohjasi Svenska Teaternin dramaturgi Nina-Maria Häggblom yhteistyössä esityksen konsulttien kanssa. Roolit esittivät näyttelijä Silva Belghiti, Bella Paasimäki ja Krister Ekebom.

Katso teaseri tästä:


Saavutettavuuspöytä ja tervetulovideo aulassa

Kun yleisö saapui katsomaan Livsfarligt på allvar! -esitystä Svenska Teaterniin, oli aulassa heitä vastassa iso näyttö, jossa pyöri viittomakielinen ja tekstitetty tervetulovideo. Videolla yleisö toivotettiin tervetulleeksi esitykseen suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä tekstitettynä suomeksi ja ruotsiksi.

Katso tervetulovideo tästä (videossa ei ole ääntä):

 

Aulassa oli myös niin kutsuttu "access table" eli saavutettavuuspöytä, jossa oli materiaalia, joka auttoi yleisöä ymmärtämään esitystä paremmin. Pöydällä oli:

  • Kohokartta teatterisalista. Kartassa oli pistekirjoitusta.
  • Esityksessä käytettyjä esineitä ja puvustusta, joita sai koskea.
  • Kuulokkeilla kuunneltava ääniesittely. Esittelyssä näyttelijä Josef Donner kertoi esityksestä hahmonsa Bamsen näkökulmasti erityisesti sokeat katsojat huomioiden. Esittelyn kirjoitti DuvTeaternin tuottaja Mojo Finne.
  • Selkokielinen tiivistelmä A3-koossa. Tiivistelmä sisälsi myösi kuvia esityksestä. Tiivistelmä oli kaikille niille katsojille, jotka halusivat tutustua tarinaan, hahmoihin ja lavastukseen etukäteen.
  • Seinällä pöydän yläpuolella valokuvat ja nimet kaikista näyttelijöistä, esityksen visuaaliseen tyyliin sommiteltuna.
  • Kaikki lipun ostaneet saivat etukäteen tiedon saavutettavuusmateriaalista, jotta he pystyivät varaamaan aikaa siihen tutustumiseen ennen esitystä.

Tutustu saavutettavuuspöytään tästä (videossa ei ole ääntä):


Teosesittely

Esitykseen oli siis mahdollista tutustua etukäteen saavutettavuuspöydän avulla sekä erillisten teosesittelyiden avulla. Teosta etukäteen esitellessä on syytä olla varovainen: osa yleisöstä haluaa tietää esityksestä mahdollisimman paljon etukäteen, osa ei halua tietää kaikkea! 

Livsfarligt på allvar! - esityksen saavutettavuuspöydän yllä luki siis varoitus: “Spoilerivaroitus! Tiivistelmässä paljastetaan, mitä esityksessä tapahtuu!”

Livenä tapahtuneet teosesittelyt tapahtuivat ennen esitystä. Esittelyt pidettiin selkoruotsiksi katsojille, jotka olivat ilmoittautuneet esittelyyn etukäteen. Esittelyn tärkein tehtävä oli tutustuttaa katsojia teatteriin ja saada heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Samalla katsojilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä teatterissakäymisestä. 

Esittelyt sisälsivät tietoa siitä:

  • ketkä ovat tehneet esityksen ja ketkä ovat näyttämöllä
  • millainen esityksen maailma on ja ketkä ovat esityksen päähenkilöt
  • mistä esitys lähtee liikkeelle: miten tarina käynnistyy
  • esityksen saavutettavuusratkaisuista.

Bara gör det! Tee vaan! 

Ödahl-Grönroos ja Aarnio oppivat prosessin aikana, että saavutettavuusratkaisut vaativat aikaa, mutta eivät välttämättä suurta budjettia. Videoita voi tehdä työpuhelimella, jonka sovelluksilla ne voi myös leikata ja lähettää eteenpäin. 

Tärkeintä on vain tehdä ja kokeilla! Tärkeää on myös keskustella saavutettavuudesta viiteryhmään kuuluvien katsojien ja asiantuntijoiden kanssa. Luovat saavutettavuusratkaisut saattavat kuitenkin lisätä kustannuksia jossain määrin. Esimerkiksi pistekirjoituksen käyttö osana käsiohjelmaa lisäsi viestinnänkuluja. 

Svenska Teaternin yleisöpalaute on osoittanut, että saavutettavuustyö kannattaa.  Hyvää palautetta on tullut esimerkiksi siitä, että tietoa saavutettavuuspöydästä ja kielivaihtoehdoista sai etukäteen lipunoston yhteydessä. Myönteistä palautetta on tullut myös niiltä katsojilta, jotka eivät suoraan tarvitse saavutettavuuspalveluita, mutta jotka ovat huomanneet esitykseen ja sen ympärille liitettyjä saavutettavuusratkaisuja (kuten käsiohjelman pistekirjoitus ja viittomakieliset videot teatterin aulassa).

Muille teattereille Ödahl-Grönroos ja Aarnio lähettävät rohkaisevia terveisiä. Saavutettavuustyöhön on parempi tarttua, kuin jättää se tekemättä epäonnistumisen pelossa. Jokaiselta paikkakunnalta löytyy varmasti järjestöjä, jotka ovat halukkaita auttamaan. 

Tässä terveiset ja vinkit videomuodossa: