Käsikirjoitus

Luova saavutettavuus ohjaa käsikirjoituksesta sellaisen, että monimuotoisten työryhmien ja yleisöjen on mahdollista helpommin seurata, ymmärtää ja tulkita sitä. Käsikirjoituksen saavutettavuutta ja erilaisille, uusille ilmaisemisen tavoille avointa muotoa voi edistää esimerkiksi improvisaatio kirjoittamisen tapana, selkokielisyys ja tukikysymykset.

Yhdessä improvisoiden

DuvTeatern on kehittänyt toimintavuosiensa aikana improvisaatioon perustuvan tavan kirjoittaa yhdessä. Tämä kirjoittamisen tapa on yksi luovan saavutettavuuden muoto. 

Myös Livsfarligt på allvar! -esitys kirjoitettiin yhdessä improvisoiden. Esityksen käsikirjoitus kirjoitettiin yhteistyössä työryhmän, saavutettavuuskonsulttien, Svenska Teaternin dramaturgi Nina-Maria Häggblomin ja DuvTeaternin dramaturgien Sanna Huldénin ja Mikaela "Mixu" Hasánin kanssa. 

Seuraavalla videolla DuvTeaternin toiminnanjohtaja Sanna Huldén esittelee itsensä ja kertoo siitä, miten DuvTeaternin tapa kirjoittaa toimii:

Selkokieli ja saavutettava käsikirjoittaminen

DuvTeaternin kirjoittamisen keskiössä ovat DuvTeaternin näyttelijät: esitykset kertovat näyttelijöistä lähtöisin olevia tai heidän kehittämiään tarinoita. Esitysten kielessä kuuluvat heidän omat sanansa ja jokaisen oma tapa puhua ja käyttää kieltä. 

Huldénin mukaan tällä työskentelytavalla on monia etuja sekä esittämisen että saavutettavuuden kannalta. Improvisaatio työskentelytapana antaa tilaa monimuotoisen ensemblen erilaisille ilmaisemisen tavoille, ideoille ja dramaturgisille ideoille. Tämä luo hyvät lähtökohdat käsikirjoittamiselle, joka ottaa huomioon useita näkökulmia.

DuvTeaternin harjoituksissa improvisoidaan useimmiten selkoruotsiksi. Se tekee käsikirjoituksesta saavutettavamman sekä näyttelijöille että yleisölle. Itse kirjoitettujen repliikkien muistaminen on myös helpompaa, mikä on hyvä apu näyttelemiseen.

Seuraavalla videolla Huldén kertoo enemmän selkokielen käyttämisestä:

Esitysdramaturgi

Jo varhaisessa vaiheessa prosessia osaksi työryhmää liittyi Svenska Teaternin dramaturgi Nina-Maria Häggblom. Hän tuki koko työryhmää läpi prosessin.

Videolla Häggblom esittelee itsensä ja kertoo työstään esitysdramaturgina:

Uusi tapa kirjoittaa

Selkokielisyys tuntui Häggblomista alkuun itsestäänselvältä: kyse on vain lauseiden lyhentämisestä ja yksinkertaistamisesta. Häggblom huomasi kuitenkin pian, että hänen oma tapansa kirjoittaa rakentuu kielelle, joka on lähtökohtaisesti kompleksisempaa ja sisältää sivumerkityksiä, viittauksia ja metaforia. 

Selkokielisyys asetti uusia vaatimuksia tekstille: tekstin on oltava selkeää, konkreettista ja suoraa ilman että tekstistä katoaa sen taiteellinen laatu. Tekstiin oli myös kirjoitettava niin sanottuja “tukirepliikkejä”. Tukirepliikki voi olla kysymys tai lause, joka auttaa kanssanäyttelijää muistamaan oman seuraavan repliikkinsä tai toiminnan. 

Seuraavalla videoilla Häggblom kertoo, kuinka hänen oma käsityksensä selkokielestä on muuttunut. Hän esittelee myös yhden esimerkin siitä, kuinka esityksessä leikittiin kielen vaikeusasteen kanssa:

Viittomakieli käsikirjoituksessa

Käsikirjoituksen tekemiseen osallistuivat myös esityksen saavutettavuuskonsultit. Yhdessä dramaturgien kanssa he kehittivät luovia tapoja sisällyttää esitykseen kuvailutulkkausta ja viittomakieltä.

Häggblom osallistui harjoituskautta edeltäviin työpajoihin, joissa yhdessä konsulttien kanssa tutkittiin erilaisia tapoja sisällyttää viittomakieli ja kuvailutulkkaus osaksi esitystä. 

Työvaihe oli Häggblomille opettavainen ja hänelle vahvistui, kuinka hänen käsityksensä käsikirjoittamisesta ja dramaturgiasta perustui tiettyjen olettamien varaan. Viittomakielen kohdalla hän ei esimerkiksi osannut kirjoittaessaan kuvitella, kuinka viittomakieliset repliikit toimivat näyttämöllä. 

Seuraavalla videolla Häggblom kertoo millaisia oppeja ja yllätyksiä viittomakielen kanssa työskentely hänelle toi:

Kuvailutulkkaus käsikirjoituksessa

Kuvailutulkkauksen sisällyttäminen tarinaan muutti repliikien kirjoittamista merkittävästi. Yleensä, etenkin pohjoismaisessa teatteriperinteessä, asiat ilmaistaan tarkoituksellisen lyhyesti ja tehokkaasti ja vältetään sanomasta ääneen sitä, mitä esityksessä näytetään tai mitä siinä tapahtuu. Sisällyttäessään kuvailutulkkausta käsikirjoitukseen Häggblomin piti toimia päinvastoin.

Videolla Häggblomin ajatuksia kuvailutulkkauksen sisällyttämisestä repliikkeihin: