Äänisuunnittelu

Äänisuunnittelussa luova saavutettavuus tarkoittaa sekä äänen kuultavien, tilallisten että kehossa tuntuvien ulottuvuuksien hyödyntämistä. Eri ulottuvuuksien avulla äänisuunnittelu tukee katsojien tarinankerronnan ymmärtämistä. Erilaisten saavutettavuuteen liittyvien yksilöllisten tarpeiden huomioiminen voi puolestaan inspiroida äänisuunnittelun ja säveltämisen prosessia.

Viittauksia äänen kulttuurihistoriaan

Livsfarligt på allvar! -esityksen äänisuunnittelijana ja säveltäjänä toimi Kristian Ekholm. Ekholm keskittyi työssään tukemaan mahdollisimman suurta katsojajoukkoa. Hänen punainen lankansa esityksen musiikin säveltämiseen oli seurata klassisia äänikerronnan elementtejä. 

Ekholmin mukaan me länsimaisessa taide- ja kulttuurimaailmassa kasvaneet ihmiset olemme kaikki oppineet ymmärtämään tietynlaisia äänellisiä kerronnan tapoja. Tiedämme, millainen musiikki viittaa kauhuun tai huumoriin. Tavat palautuvat aina 1950-luvun Hollywoodin kulta-aikaan saakka.

Videolla Ekholm esittelee itsensä ja kertoo, kuinka hän hyödynsi kulttuurisia refenssejä työssään;

Näyttämöäänten merkitys

Ekholm vaikuttui myös kuvailutulkkauksen konsultti Riikka Hännisen kommentista, jonka mukaan hän näkövammaisena katsojana nauttii esityksen näyttämöäänien kuulemisesta. Näyttämöäänet ovat käytännössä niitä ääniä, joita näyttelijöistä ja esityksen muista materiaaleista lähtee: hengitys, askeleet, kahinat, kolaukset.

Ekholm päätti vahvistaa näyttämöääniä koko yleisölle. Vahvistaminen tehtiin hellävaraisesti niin, että näkevä ja kuuleva yleisö ei sitä huomannut, eikä se siis häirinnyt kenenkään katsomis- ja kuulemiskokemusta. Ekholm uskoo  kuitenkin vahvistamisesta olleen apua niille katsojille, jotka keskittyivät erityisesti ja erityisellä tavalla esityksen äänelliseen kerrontaan ja äänikuviin. 

Kun ääni tuntuu

Ekholm testasi yhdessä esityksen viittomakielisen näyttelijän ja konsultti Silva Belghitin kanssa, kuinka teatteritilassa voitaisi tietoisesti hyödyntää äänen niitä taajuuksia, jotka tuntuvat vartalossa tai jotka tärisyttävät esimerkiksi katsomon rakenteita. Nämä äänen ulottuvuudet antavat informaatiota esityksen äänimaailmasta ja tunnelmasta erityisesti niille katsojille, jotka eivät kuule. 

Ekholmille vartalon kautta äänen tunteminen on kuulemista siinä missä korvan kautta äänen kuuleminenkin. Tällöin ääni vain vastaanotetaan eri reittiä pitkin. 

Videolla Ekholm kertoo, kuinka esityksessä käytettiin äänen fyysisiä ulottuuvuuksia tarinan ja tunnelman välittämiseksi:

Teknologian hyödyntäminen

Ekholm aloitti suunnitteluprosessin hieman yli vuosi ennen esityksen ensi-iltaan saattamista. Prosessin alussa Ekholm oli kiinnostunut kokeilemaan, kuinka paljon luovaa saavutettavuutta voisi tukea teknologian avulla. Ekholmilla oli idea: kaikilla katsojilla olisi kuulokkeet, joihin ajettaisi sekä vahvistettuja näyttämöääniä, että erikseen esitykseen tuotettua äänimateriaalia (musiikki ja muu äänisuunnittelu). 

Kaikille kuuleville katsojille syntyisi omanlainen, yhteinen kuulokkeiden avulla vahvistettu äänimaisema, jossa ääni voisi liikkua ja paikantua nykyteknologian suomin erilaisin keinoin.

Prosessin edetessä Ekholm kuitenkin luopui ideastaan, sillä - vaikka kuinka hyvä ajatus olikin - tämä ei ollut oikea produktio toteuttaa sitä. Jatkossa Ekholm on kuitenkin edelleen kiinnostunut kokeilemaan ideaansa jonkin muun teoksen yhteydessä.

Videolla Ekholm kertoo ideastaan ja siitä luopumisesta omin sanoin:

Mitä tahansa voi tapahtua

Yksi keskeisimpiä Ekholmin neuvoja muille kollegoille on, että työskennellessäsi luovan saavutettavuuden parissa ole valmis siihen, että alkuperäiset ajatuksesi saattavat muuttua prosessin aikana aivan uuteen muotoon tai jopa vaihtua kokonaan toisiin. On oltava avoin työryhmälle, uusille ideoille ja omalle oppimiselle.

Videolla Ekholmin ytimekkäät terveiset toisille tekijöille: